Umbrella kirjoitti:Kas kun maailma ja ihmiset ovat mitä ovat. Ei niitä kukaan pysty muuttamaan. En edes minä. Ja se on se suurin oppi minkä olen saanut.
Mä vänkään taas että pienessä yhteisössä voisi yrittää elää kuin suuressa perheessä, välillä pikkasen kiukuttaisi mutta joku raja olisi jonka jokainen tietää että sitä ei sovi ylittää. Mä en jaksa ymmärtää sitä miksi siinä perheessä pitäisi jonkun saada tehdä kolttosia niin että toiset siitä kärsisi, olihan se muksuna jänskää laittaa vesikannu oven päälle, mutta että aikuinen tekisi sitä päivittäin ja saisi siitä elämäänsä sisältöä ja nautintoa, minusta tuo maalaamani kuva on niin sairas että alan voimaan pahoin kun sitä enemmän ajattelen...
En mä sano että olisin mallikansalainen netissä, jos mä sanon pahasti niin sanon sen nikilläni, ei se teosta tee sen rohkeempaa kuin puskasta sanottunakaan, mutta ainakin osoite on kuulijalla tiedossa... mutta nuo puskien ajojahdit jotka on suolistossa käynnissä, mä en voi enkä halua niitä ymmärtää, ne on niin vierasta touhua mulle että ajatuskykyni ei sinne yllä....oikeastaan kauhistelen kuinka paljon ihmisissä on pahuutta ja halua se pahuus tuoda esiin kun tuolleen käyttäytyy..