salakapakka

Meni maskineitsyys. Terveysasemalla vaksi vei sen. Hävettää. Olo on epämääräinen ja tarvitsisin terapiaa ellen olisi kova kuin Arskan raittiuslupaus. Pubien mennessä kiinni kaikki herrasmiesten harrastetoiminta lakkaa. Näivettyminenhän siinä uhkaa ja sivuoireet.

Minä ruukaan bussissa käyttää ja kaupassa. Siis maskia. Oli hankalaa, kun oli pakkaskelit. Vitmaista suorastaan, kun silmälaseja ei voi käyttää, kun ne on huurussa koko ajan ja nokka ja silmät vuotaa vettä. Mutta hyvä puoli on se, ettei tarvitse muistaa ajaa harmaita partakarvojaan leuasta kun sitä ei nyt näy. Muuallahan en nyt juurikaan kuljeskele kuin ruokakaupassa. Vähäks tympii, mutta voisi olla huonomminkin.

Helou beibi. Meikä laittaa maskin jos muistaa ja yleensä muistankin, koska ei tarvi retusoida naamaa niin paljon kun on pää peitossa.

Joskus haahuilen kylillä maskikyttääjän ominaisuudessa ja seuraan kuinka moni kaivaa sen taskun pohjalta, kuinka monella se on ylösalaisin ja joillakin jopa nurin päin. Näin toimien menee aika kuin siivillä.

Itse en ole eläissäni maskia käyttänyt. Tästä johtuen luultavimmin olen koronat jo sairastellut. Kusi päässä ja viski suonissa pitivät kropan kuitenkin kasassa, jolloin taudit eivät tässä hapituksessa merkitse mitään. Ilmoittaudun itsetuhoiseksi ihmisvihaajaksi. Ja voin kouluttaa opetuslapsia klaanin jäseniksi mitätöntä korvausta pakollisista menoista vastaan. Takaan, että kohta vituttaa.